Tämä on todella haastava kysymys.

Ihoa ajatellaan nykyään eräänlaisena ekosysteeminä — ja jos mietit, mikä on täydellinen ekosysteemi, miten siihen vastaisit? Onko se sademetsä? Minkä tyyppinen sademetsä? Vai koralliriutta tai savanni? Näitä ekosysteemejä voi verrata maapallon mikrobiomiin, samalla tavoin kuin iho on oma mikrobiominsa.

Yksi ekosysteemin terveyden mittari on monimuotoisuus — eli kuinka monta eri lajia siellä esiintyy. Voiko tätä mittaria soveltaa myös ihon mikrobiomiin?

Tästä ollaan kahta mieltä. Toisaalta on selvää, että nykyinen elämäntapamme on vähentänyt merkittävästi ihon mikrobien monimuotoisuutta. Metsästäjä-keräilijöillä on paljon suurempi monimuotoisuus, eikä heillä tyypillisesti esiinny muutaman lajin ylivaltaa samalla tavoin kuin meillä nykyään. Toisaalta iho tekee kovasti töitä sulkeakseen pois suurimman osan ulkopuolelta tulevista mikrobeista pitämällä pH-arvon alhaisena (4,5), erittämällä mikrobeja hillitseviä yhdisteitä (kuten sapienihappoa) ja ylläpitämällä korkeaa suolapitoisuutta hikoilun avulla. Joskus lisääntynyt monimuotoisuus ei ole hyvä asia, vaan voi kertoa liian sallivasta immuunijärjestelmästä. On esimerkiksi todettu, että juuri ennen atooppisen ekseeman puhkeamista ihon mikrobiomin monimuotoisuus kasvaa, mikä liittyy usein pH-arvon nousuun ja suojakerroksen heikkenemiseen.

Tarvitsemme siis monimuotoisuutta nimenomaan niiden mikrobien joukossa, jotka on tarkoitettu elämään iholla — niiden, joiden kanssa olemme evoluution myötä sopeutuneet.

Lyhyesti sanottuna kukaan ei vielä tiedä, miltä täydellinen ihon mikrobiomi näyttää, ja todennäköisesti se on hyvin yksilöllinen jokaiselle ihmiselle.